Hyödyntäisin kuvionuotteja ehdottomasti kehitysvammaisten musiikinopetuksessa. Tähän tarkoitukseen Resonaarin johtaja, musiikkiterapeutti Kaarlo Uusitalo alunperin 1990-luvulla kuvionuottijärjestelmän kehittikin, koska vaihtoehtoisia nuotinnusjärjestelmiä ei ollut olemassa (Resonaarin www-sivusto 2016). Uusitalo kuvaa, että yksi suurimmista ongelmista kehitysvammaisella on sama, mikä kenellä tahansa soittamisen aloittavalla ihmisellä: soitin ja sen soittaminen on vierasta, eivätkä eteen annetut nuotit kerro soittajalle yhtikäs mitään. Aloittelevalta soittajalta vaaditaan pitkäjänteisyyttä ja harjoittelua, eikä monelta kehitysvammaiselta tällaista pitkäjänteisyyttä löydy. (Yle 2016.) Kuvionuoteissa nuotti-informaatio merkitään konkreettisesti muotojen ja värien avulla. Konkreettisen merkintätavan ansiosta soittaminen onnistuu välittömästi, soittaja kokee onnistumisen iloa ja syntyy into ja motivaatio soittamiseen. (Resonaarin www-sivusto 2016.)
Kuvionuotteja voi käyttää
kenen kanssa tahansa. Kuten ylen (2016) artikkelin videosta sain huomata,
kuvionuottien avulla myös muuten soitto- ja nuotinlukutaidoton aikuinen mieskin
osasi soittaa jo melko sujuvasti helppoja melodioita pianolla. Hän kertoi videolla,
että oli kerran aiemmin kokeillut pianon soittoa, eikä siitä ollut tullut
mitään. Videolla huomasi, kuinka hän yllättyi itsekin huomatessaan, että osaa
soittaa tuttua melodiaa kuvionuottien avulla.
Kokisin kuvionuotit
erinomaisena eriyttämisen keinona myös muussa kuin erityismusiikin opetuksessa.
Uskoisin yleisopetuksessa monen saavan onnistumisen kokemuksia siitä, että voi
soittaa muiden mukana. Kuvionuotit helppoine symbooleineen yhdistettynä
soittimen vastaaviin kuvioihin, mahdollistavat tämän. Kokeneemmat soittajat ja
jo nuotteja lukevat voisivat soittaa nuoteista ja aloittelevammat
kuvionuoteista. Näin kaikki pääsisivät osalliseksi yhteiseen soittoon.
Kuvionuoteista en näkisi
olevan haittaa kenellekään soittamisen vasta-alkajalle, joten tulen niitä
varmasti käyttämään musiikinopetuksessa tukena. Kuvionuoteilla voidaan merkitä
vastaava nuotti-informaatio kuin perinteiselläkin nuottikuvalla (Resonaarin
www-sivusto 2016). Ja koska soittaja kuvionuoteista soittaessaan käsittelee
vastaavaa informaatiota kuin perinteisilläkin nuoteilla, on kuvionuoteista
helppo siirtyä myöhemmin myös perinteisen nuotin käyttöön, riippuen toki
soittajasta ja hänen valmiuksistaan (Resonaarin www-sivusto 2016).
Tutustuin myös hiukan
siihen, miten kuvionuotteja käytetään. Kuvionuoteissa äänenkorkeudet ilmaistaan
väreinä ja oktaavialat neljänä eri merkin muotona. Nuotin aika-arvo ilmaistaan
kuvion pituutena sekä ylennys- ja alennusmerkit kuviosta lähtevänä nuolena. Tauot
on perinteisesti merkitty kuvionuotteihin tyhjillä laatikoilla. (Henriksson
2014, 4–5. Kaikkosen ja Uusitalon 2001 mukaan.)
Resonaarin www-sivuilta
löytyi Bassoon ja kitaraan ohjeistusta kuvionuottien käyttöön. Sieltä löytyi myös
tiedosto, josta kuvionuottien kuvat löytyvät, eli jonka avulla voi tehdä itse
kuvionuotteja kappaleisiin.
Lähteet
Henriksson,
P. 2014. Klassisen kitaran opettaminen erityisoppijalle kuvionuottien avulla –
opinnäytetyö. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/76807/klassise.pdf?sequence=1
Kuvionuotit johdattavat
kehitysvammaiset musiikin maailmaan. Yle 2016. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/03/06/kuvionuotit-johdattavat-kehitysvammaiset-musiikin-maailmaan
Resonaarin www-sivusto.
Kuvionuotit. Luettu 15.9.2016. http://www.helsinkimissio.fi/resonaari/kuvionuotit%C2%AE
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti