Tässä olen nyt + itsearviointi

Mielestäni pedagoginen ajatteluni sekä siltä osin taitoni ovat kehittyneet kurssin aikana. Soitollista tai musiikin teorian taitojen kehittymistä en näe samalla tavalla tapahtuneen, sillä ydinosan aikana harjoittelin näitä taitoja enemmän. Soittotaitoni ovat perusteiden tasolla. Bändisoitinten soittaminen kertautui peruskouluajoilta kokeilun myötä.

Kurssilla opin paljon musiikin integroimisesta eri oppiaineisiin niin yhdessä käytyjen keskustelujen kuin opetustuokioidenkin pohjalta. Olen oppinut myös hyödyntämään opetussuunnitelmaa tässä tukena.

Olen oppinut ymmärtämään musiikin kokonaisvaltaisempana ja saanut käsitystä monipuolisemmin eri työtavoista. Aiemmin en olisi ymmärtänyt musiikkia lapsen kasvun ja hyvinvoinnin kannalta sekä osannut ottaa huomioon lapsen omia kokemuksia sekä näkökulmia. Myös kulttuurit ja monikulttuurisuus musiikinopetuksessa olisivat ydinkurssin jälkeen olleet minulle suuri kysymysmerkki, mutta nyt minulla on jo enemmän ajatuksia miten käsitellä näitä. Työtavoista tablettien hyödyntäminen musiikissa oli keskeisin oppimiskokemukseni.

Koen, että pystyisin jo jonkinlaiseen musiikinopetukseen kursseilla oppimani myötä, mutta moni asia kehittyy vasta kokemuksen kautta. Eniten minua mietityttää musiikinopetuksen suunnittelu ja valmistelu sekä se, kuinka osaan eriyttää oppilaille harjoituksia ylöspäin, kun oma tasoni ei ole vielä kovin korkea. Musiikinopettajuus vaatii vielä paljon harjoittelua, mutta olen siihen valmis jos tarve on.

Itsearviointi

Musiikin hyödyntäminen kokonaisvaltaisen kasvun tukena - 4

Mielestäni osaan ottaa lapsen kasvun tukemisen huomioon pedagogisten taitojeni kehittymisen myötä ja osaan soveltaa tässä kursseilla oppimaani. Uskon suunnittelupuolen olevan minulla hyvin hallinnassa ja osaan hyödyntää OPSia siinä.

Musiikin soveltaminen ilmiölähtöisesti oppiaineita yhdistellen – 4

Minulla on paljon ajatuksia ja ideoita musiikin yhdistämisestä moniin eri oppiaineisiin. Mielestäni tämä näkyi erityisesti tuntisuunnitelmassamme sekä opetuskokeilussamme, jonka teemaan pyrimme tuomaan eri oppiaineita. Sain myös uusia ideoita seuraamistani opetustuokioista.

Musiikin pedagogisten työtapojen soveltaminen - 3

Uskon, että osaan suunnitella hyvin musiikintunteja, jotka olisivat työtavoilta monipuolisia. Osaan myös ajatella tavoitteita työtapojen taustalla. Olen laajentanut kurssin aikana käsitystäni eri työtavoista ja niiden soveltamisesta. Monien työtapojen ohjaaminen käytännössä vaatii vielä hieman harjoittelua.

Ydinosan sisältötavoitteiden syventäminen – 4

Kuten aiemmin kävi ilmi, tiedostan, että taidoissani on vielä kehitystarvetta. Olen kuitenkin valmis harjoittelemaan ja syventämään taitojani entisestään ja pidän musiikin harjoittelusta. Syvensin tietojani sekä pedagogisia taitojani, mutta musiikilliset taidot vaativat vielä harjoitusta.

Demo 10. Opetustuokiot

Oma opetustuokio oli antoisa kokemus.

Saimme palautteena, että lämmittelyssä, jossa matkimme lintuja, olisi voinut olla oman äänemme lisäksi myös taustanauhaa tai video, jonka kautta olisimme voineet saada vielä lisää ääntä tuokioomme. Emme olleet tulleet ajatelleeksi tällaista, joten siitä sain ideoita tulevaan.

Rytmiharjoituksen vetäminen oli yllättävän haastavaa harjoittelusta huolimatta. Oli vaikea välillä pysyä itse rytmissä omalla kehollaan. Mielestäni oli helpompaa näyttää opiskelijoille taulukosta missä rytmissä mennään, mutta normaalissa luokkatilanteessa täytyy rytmit mahdollisesti käydä ensin omaa kroppaa esimerkkinä käyttäen läpi. Mielestäni taulukkomme toimi hyvänä apuvälineenä, ainakin opettajana pystyin hyvin seuraamaan sitä. Saimme siitä myös palautetta, että meidän tulee huomioida kaksi pidempää nuottia lopussa. Tästä opittiin.

Jo pienen musiikkituokion vetäminen vaati kovasti suunnittelua ja ennakkovalmisteluja, joten minua alkoi ihmetyttää kuinka paljon aikaa tulisinkaan työelämässä tarvitsemaan aikaa ennen kun saan kokemusta kartutettua.

Muiden tuokioiden seuraamisesta sai hyviä ideoita kuinka integroida musiikkia eri oppiaineisiin ja millä keinoin. 

Rytmiharjoitus – rati riti ralla

RATI RITI RALLA

	1	2	3	4	5	6
vas. jalka	x
oik. jalka		x
vas. käsi			x
oik. käsi				x
taputus					x	x

TULI TALVIHALLA

	1	2	3	4	5	6
vas. jalka			x
oik. jalka				x
vas. käsi					x	x
oik. käsi					x	x
reisiläpsy	x	x

Demon 11. korvaava tehtävä

Koko vuoden suunnitelma 4. luokan musiikinopetukseen

Hyödynsin valtakunnallista perusopetuksen opetussuunnitelmaa 2014 sekä Kouvolan kaupungin paikallista opetussuunnitelmaa (http://ep.kouvola.fi/kokous/20163922-3-1.PDF)

Tavoitteita:

- Musiikillisten taitojen ja ymmärryksen kehittäminen

- Harjoitella muiden kanssa yhdessä työskentelemistä sekä itsenäistä työskentelyä

- Harjoitella musiikin käsitteitä

- Musiikkitiedon ja musiikinteorian perusteiden oppiminen

- Kehittää oppilaiden laulu- ja soittotaitoa harjoittelemalla

- Kokeilla monipuolisesti eri musiikillisia työtapoja (soitto, laulu, sävellys, kuunteleminen, liikkuminen)

- Harjoitella itseilmaisua

- Oppilaalle kehittyy myönteinen asenne musiikkiin

Mitä luokka-asteella tehdään vuoden aikana?

- Kokeillaan säveltämistä

- Harjoitellaan laulamista sekä yhteislauluna opettajan säestämänä että bändin jäsenenä pienemmällä kokoonpanolla mikkiin. Kokeillaan myös kaanon-laulua eli moniäänisyyden perusteita. Yhtenä keskittymisen kohteena on myös lauluasento ja terve äänenkäyttö

·        monipuolinen kotimainen ja ulkomainen laulusto

·        ikäkauteen sopivat laulut, leikit, lorut ja ääniharjoitukset

·        kouluvuoden juhliin liittyvät laulut

·        Maamme-laulu, maakuntalaulu

- Kuunnellaan monipuolisesti musiikkia (lastenmusiikki, eri kulttuurit, populaarimusiikki ja kansanmusiikki).

·        monipuolinen kotimainen ja ulkomainen kuunteluohjelmisto

·        Vivaldi (Vuodenajat), Mozart

·        keskeiset kotimaiset säveltäjät kuten Jean Sibelius

·        kuunnellaan eläytyen

- Soitetaan

·        rytmisoittimet (tamburiinit, marakassit, shakerit)

·        melodiasoittimet (kannel ja nokkahuilu)

·        sointusoittimet kuten bändisoittimet (basso, rumpu, kosketinsoittimet)

- Tehdään kehorytmejä eri keinoin

- Kokeillaan musiikkiliikuntaa

- Tutustutaan duuri- ja mollisointuihin kuuntelun ja kokeilemisen kautta

- Nimetään nuotteja, taukoja ja rytmejä, jotka tulevat esille valituissa laulu- ja soittotehtävissä

Miten?

- Toiminnallisesti, kokeilemalla - monipuolisesti

- Huomioimalla oppilaiden omat kiinnostuksen kohteet sekä kokemukset

- Yhdistetään musiikkia myös muihin taiteenlajeihin kuten tanssimiseen tai kuvataiteeseen

- Integroidaan musiikkia myös muihin oppiaineisiin. Tällä vuosiluokalla äidinkieleen, kuvataiteeseen sekä ympäristöoppiin

- Kiinnitetään huomiota oppilaiden omiin kulttuureihin sekä kulttuurisen ymmärtämisen avartamiseen

- Käsitellään vastuullista äänen tuottamista sekä äänenvoimakkuuksia

- Omat musiikkikirjat sekä vihkot työvälineinä

- Käytetään soitinten lisäksi teknologiaa kuten tabletteja ja harjoitellaan niiden avulla soittamista sekä tutustutaan erilaisiin äänimaailmoihin

- Työskennellään erilaisten teemojen ympärillä

 - Koulun juhlat, vuodenajat ja yleiset juhlapäivät vaikuttavat siihen, miten musiikin opetuksessa edetään

- Arviointiin vaikuttavat oppilaan aktiivisuus, asenne ja osaaminen.

Demo 8. Garage band

Garage Band –ohjelman käytön harjoittelu sekä muidenkin demojen teknologisten sovellusten esittely osoittivat minulle, että teknologian käyttö musiikissa on aivan mahdollista ja hyvä keino oppia. 

Esimerkiksi tableteilla saa luotua monipuolisia äänimaailmoja ja niillä voi harjoitella soittamista, jos oikeita soittimia ei luokasta kaikille löydy. Niiden käyttö on varmasti motivoivaa monille oppilaille, sillä itse ainakin innostuin kovasti kokeilemaan mitä kaikkea tabletista saan irti. Oppilaille on tärkeää antaa selkeä ohjeistus, kuten mekin saimme. Sen avulla oppilas löytää tabletista tarvittavan, mutta pääsee kuitenkin kokeilemaan ja tekemään itsenäisesti.

Tieto- ja viestintäteknologian käyttö on mainittu perusopetuksen opetussuunnitelmassa (2014, 263) ja olin etukäteen pohtinut millä keinoin sitä musiikkiin voisi yhdistää. Demoilla sain tästä kattavaa esittelyä, joka tosin vielä vaatii kovasti omaa perehtymistä ja kokeilua. Olen onneksi innokas kokeilemaan ja ottamaan selvää.

Lähteet

Opetushallitus 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet.

Demot 5-7. Bändisoittimet

Bändisoittimia käsittelevillä demoilla sain vähän käsitystä siitä, kuinka paljon asioita tulee ottaa huomioon musiikin opetuksessa niin valmistelussa kuin toteutuksessakin.

Soitinten virittäminen ei varmasti onnistu suuren lapsiryhmän kanssa, joten opettajan on hyvä tehdä se ennen tunnin alkua. Myös tunnilla käsiteltävät kappaleet on oltava opettajalla hallussa, jotta voi ohjata lapsia mahdollisimman selkeästi.

Ohjeistaminen on tärkeää tehdä selkeästi ja ennen kuin antaa oppilaiden lähteä soittimille. Jopa meidän yliopiston opiskelijoista koostuva demoryhmä saa muuten niin kovan metelin aikaiseksi, että ohjeistaminen ei ole helppoa. Itse koin tärkeäksi, että on mahdollista seurata erilaisten kanavien kautta kappaletta (nuottikirja, tabulatuuri, opettajan merkit), sillä toiset toimivat paremmin kuin toiset. On myös tärkeää, että soiton eriyttämistä on mietitty huolellisesti etukäteen. Muutoin täysin vieraalla soittimella soittavat, aloittelevat soittajat saattavat pudota täysin ja toisinpäin kokeneet soittajat saattavat turhautua. Eriyttäminen tarjoaa jokaiselle jotain.

Huomioni olivat muodostuneet sekä demojen pohjalta että SOI 5-6 (2009) oppikirjan materiaaleista, joita meille on jaettu demoilla.

Ihmettelen, kuinka pystyn ottamaan niin paljon asioita huomioon ja opettajana hallitsemaan eri soittimia sekä ohjaamaan lapsia niillä soittamisessa. Minulta vaatii myös paljon harjoittelua, että hallitsen jonkin kappaleen riittävän hyvin opettaakseni.

Musiikinopettajana haluaisin olla selkeä ja antaa oppilaille hyvät raamit soiton opettelemiseen. Se vaatii varmasti vielä paljon harjoitusta. 

Demo 9. Monikulttuurisuus

 Monikulttuurisuus mainitaan 3-6. luokkien kohdalla perusopetuksen opetussuunnitelmassa (2014, 264) seuraavasti: ’’Ohjelmiston suunnittelussa kiinnitetään huomiota oppilaiden omiin kulttuureihin, kulttuuriperinnön vaalimiseen ja kulttuurisen ymmärryksen avartamiseen’’.

Keskustellessamme monikulttuurisuudesta musiikinopetuksessa ymmärsin, että musiikki on loistava väline kulttuurien opetukseen. Musiikin avulla voidaan tuoda tutuksi niin omaa kuin vierastakin kulttuuria. Sen avulla voidaan käsitellä sekä perinteitä että esimerkiksi nuorison kulttuuria.

Musiikin tunneilla monikulttuurisuutta voitaisiin käsitellä esimerkiksi perinteisesti soittamisen ja laulun, sekä laulujen kautta. Laulun avulla voidaan tuoda myös eri kieliä ja sitä kautta kulttuureja musiikin tunneille. Myös levyraati voisi olla hyvä keino tuoda esille vaikkapa oman kulttuurin suosittuja musiikkityylejä. Lisäksi musiikkiliikunnan, tanssin ja rytmien kautta voi hyvin käsitellä kulttuureja. Opetussuunnitelmassa mainittua teknologian käyttöä musiikissa (POPS 2014, 256) voidaan myös hyödyntää monikulttuurisuuden käsittelyssä. Esimerkiksi Garage Band sovelluksella saa luotua äänimaailmaa, mihin musiikin luokan soittimilla ei välttämättä pystytä.

Tällä demolla oivalsin, että monikulttuurisuuden käsittelyyn on monenlaisia keinoja musiikissa ja niitä kannattaa käyttää monipuolisesti, sillä eri oppilaat saattavat innostua ja hyötyä eri menetelmistä. Monikulttuurisuuden tuominen musiikin opetukseen ei ole kovin vaikeaa kun käyttää mielikuvitustaan ja hyödyntää omia vahvuuksiaan. Myös oppilailla saattaa olla ehdotuksia, joita opettajalle ei tule edes mieleen.

Lähteet

Opetushallitus 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet.

4. Demo - rummut

Niin djembe-rummulla soittamisesta kuin rumpusetistäkin opin, että soittamista voi pilkkoa aina pienempiin osiin. Esimerkiksi beatkompista voi soittaa ensin vaikkapa pelkän virvelin ja basson ja lisätä vasta sitten hi-hatkin mukaan. Tätä voi käyttää hyvin eriyttämisen keinona.

Sävelsimme itse rumpukomppeja ruudukkonuottipohjan avulla. Tämä tuntui hyvältä keinolta tutustuttaa oppilaita säveltämiseen. Itse tehdystä ruudukkonuotista on myös helppo kokeilla soittaa omaa tai kaverin tekemää sävellystä. Tämä ei vaadi varsinaista nuotinlukutaitoakaan.

Musiikin tunnin havainnointi 4. luokalla

Havainnoin neljännen luokan musiikin tunnin.

Tunti aloitettiin kuuntelemalla kappaletta, josta keskusteltiin hieman kuuntelun jälkeen. Perusopetuksen opetussuunnitelman yhtenä tavoitteena on tarjota oppilaalle mahdollisuuksia ääniympäristön ja musiikin elämykselliseen kuunteluun ja havainnointiin sekä ohjata häntä keskustelemaan havainnoistaan (POPS 2014, 422), kuten tunnilla tehtiin. Samalla tuli esiin myös tavoitteissa mainittua kulttuurista ymmärrystä (POPS 2014, 423), sillä kappale oli espanjan kielinen.

Seuraavaksi siirryttiin rytmeihin, joita oppilaat olivat selvästi harjoitelleet aiemminkin. Sen lisäksi, että opettaja näytti omalla kehollaan rytmejä, oppilaat näkivät taululta rytmin taulukosta. Taulukossa yläriviltä näkyi tahdit numeroina, vaakarivillä luki tapu, reisiläpsy, askel o ja askel v. Taulukkoon oli laitettu magneetteja eri sarakkeisiin, joten siitä pystyi seuraamaan mikä kehorytmi tuli mihinkin kohtaan, kun tahtia laskettiin yhdessä ääneen. Oppilailla oli hyvin käytössä erilaisia kanavia pysyä rytmissä, kun opettaja näytti välillä rytmiä omalla kehollaan, laski rytmiä ääneen ja välillä näytti myös taulukosta oppilaille, missä kohdassa mentiin. Tämä sujui isoltakin ryhmältä hienosti ja kaikki osallistuivat sekä tuntuivat yrittävän parhaansa.

Seuraavaksi luokka harjoitteli lauluja tulevaan koulun juhlaan. Perusopetuksen opetussuunnitelmassa (2014, 422) mainitaan koulun juhlat, jotka otetaan musiikinopetuksessa huomioon ja jotka tukevat oppilaiden musiikillisten taitojen ja ymmärryksen kehittymistä, kokonaisvaltaista kasvua ja kykyä toimia yhteistyössä muiden kanssa. Ennen lauluun ryhtymistä opettaja näytti kertosäkeiden kohdat. Opettaja säesti pianolla ja lauloi sekä taustalla pyöri taustanauha. Suurin osa oppilaista lauloi innokkaasti mukana, mutta jotkut tyytyivät olemaan hiljaa paikallaan. Laulun jälkeen kerrattiin vielä kohdat, jotka olivat olleet opettajan mielestä haastavia. Opetuksen tavoitteissa musiikillisten taitojen osuudessa on mainittu äänenkäyttö- ja laulutaito sekä niiden kehittäminen edelleen musisoivan ryhmän jäseninä (POPS 2014, 422).

Opettaja laittoi taustanauhan pyörimään ja lähti liikkumaan paikallaan robottimaisesti. Tuntiin saatiin rytmien lisäksi muutakin musiikkiliikuntaa. Tässä opettaja näytti sekä omalla kehollaan liikettä että kehotti oppilaita suullisesti liikkumaan kuten robotit. Opetussuunnitelmassa (2014, 422) mainitaan, että oppilailla tulee musiikinopetuksessa olla mahdollisuus monipuoliseen luovaan musiikilliseen ilmaisuun ja musiikin tuottamiseen yksin ja yhdessä muiden kanssa. Tätä tuetaan luomalla yhteyksiä muihin ilmaisumuotoihin (POPS 2014, 422), tässä tapauksessa tanssiin ja omalla kropalla liikkumiseen.

Tämän jälkeen opettaja laittoi taululle näkyviin kyseisen kappaleen sävelet sekä rytmit. Taustanauha pyöri edelleen ja oppilaat taputtivat opettajan osoittamaa rytmiä. Opettaja näytti ensin taputtamalla ja tämän jälkeen hän näytti sormella taululta rytmiä, jotta oppilaat oppivat lukemaan myös näitä.

Tunnin lopuksi päästiin vielä bändisoittimien pariin. Rummun komppaamisen opettaja näytti omalla keholla edessä, jotta kaikki pääsivät kokeilemaan komppia omalla kehollaan. Sitten opettaja antoi oppilaiden valita bändisoittimen, jota haluaa soittaa. Tästä aiheutui kova juoksu soitinten ääreen sekä kova meteli, kun oppilaat alkoivat testailla soittimia. Opettajalla tuntui olevan vaikeuksia saada oppilaita enää hiljaiseksi, ja tähän kului aikaa tunnista. Meteli häiritsi myös opettajan neuvomista, kun hän kiersi soittimelta toiselle ohjeistamassa.

Rummut käytiin yhdessä läpi. kosketinsoittimissa, pianoissa, sekä ksylofonissa oli kirjaimin merkitty sävelet, jotka tukivat varmasti oppilaiden soittoa nuotista. Lopulta varsinainen kappale ehdittiin soittaa yhdessä vain yhden kerran. Toistoja ei siis tullut paljon, mutta uskon, että seuraava musiikintunti jatkuu bändisoittimien parissa.

Musiikillisista taidoista tunnilla opittiin laulamista, soittamista, kuuntelua sekä liikettä monipuolisesti. Bändisoitinten luona oltiin ryhmässä, joten siinä vaadittiin ryhmätyöskentelytaitoja, jotta malttoi odottaa ja antoi muidenkin soittaa. Myös kaverin opastaminen oli sallittua. Musiikin opetuksen tavoitteena on kannustaa oppilasta kehittämään edelleen soitto- ja yhteismusisointitaitojaan keho-, rytmi-, melodia- ja sointusoittimin (POPS 2014, 422), joita tulikin kaikkia esiin tällä tunnilla.

Havaitsin, että tunnilla ei juuri ollut eriyttämistä. Esimerkiksi rytmityksissä opettaja olisi voinut suositella helpompaa vaihtoehtoista tapaa, mikäli tämä tuntuu haastavalta. Rytmi nimittäin oli melko haastava. Samoin bändisoitossa olisi voinut olla helpompi ja haastavampi nuotti, jotta jokainen saisi soitettua jotain ja kokisi onnistumisen. Toisaalta, en huomannut turhautumista tai muuta merkkiä siitä, että tunnin tehtävät olisivat olleet liian helppoja tai haastavia. Merkittäviä oppimisen esteitä ei tuntunut olevan, ja uskon, että opettaja olisi ottanut huomioon esimerkiksi vammat tai rajoitteet, mikäli niitä olisi ollut.

Lähteet

Opetushallitus 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. 

Demo 3 - Basso ja kitara

Tällä demolla opettelimme basson ja kitaran soittoa. Aloitimme ’’nakkibassolla’’, jossa sormista muodostettiin basson kielet. Tämän avulla onnistui hyvin kielten ja näppäilyn harjoittelu. Koin itse tämän ’’nakkibasson’’ matalan kynnyksen kuivaharjoitteluksi ja se olisi mielestäni hauska tapa lähteä lastenkin kanssa liikkeelle. Basson kielet jäivät hauskasti mieleen laulun avulla. Olen itsekin oppinut basson kielet muistisääntönä toimivalla lauseella. Sellainen tukee soittamista, joten oppilailla olisi mielestäni hyvä olla jokin muistisääntö tukena.

Koska bassoja oli käytössä rajallinen määrä, onnistui kaikkien yhtäaikainen soitonharjoittelu kitaroiden avulla. Minun kouluaikanani ei ollut tällaista käytäntöä ja sen vuoksi soitonharjoittelu jäi vähäiseksi. Mielestäni kitaran soittaminen oli hyvä tapa mahdollistaa kaikille soittorutiinin kertyminen. Basson soittajaa toki vaihdeltiin, mutta oli tehokasta saada enemmän toistoja. Tämän aion ottaa käytäntöön tulevana opettajana.

Panin merkille, että bassossa soinnuille on erilaisia esitystapoja, ja voi olla hyvä eriyttämisen keino käyttää eri tapoja yhtä aikaa. Toiset oppilaat voivat saada soitosta paremmin kiinni toisella tavalla ja toiset taas toisella. Itsekin huomasin eroja nuotin luvun sujumisessa niiden esitystavasta riippuen.

Kiinnitin myös huomiota siihen, että taustanauhaa käytettäessä opettaja oli vapaana ohjaamaan ryhmää ja esimerkiksi näyttämään missä kohtaa nuotteja ollaan menossa tai mikä sointu nyt soitetaan ja miten. Opettajan tuele osata soitettava kappale, jotta nuottien näyttäminen sujuu. Tuntien valmisteluun täytyy varata myös riittävästi aikaa, jotta soittimet, tässä tapauksessa kitarat, ovat oppilaille valmiiksi vireessä. 

2. Demon korvaus - kuvionuotit

Hyödyntäisin kuvionuotteja ehdottomasti kehitysvammaisten musiikinopetuksessa. Tähän tarkoitukseen Resonaarin johtaja, musiikkiterapeutti Kaarlo Uusitalo alunperin 1990-luvulla kuvionuottijärjestelmän kehittikin, koska vaihtoehtoisia nuotinnusjärjestelmiä ei ollut olemassa (Resonaarin www-sivusto 2016). Uusitalo kuvaa, että yksi suurimmista ongelmista kehitysvammaisella on sama, mikä kenellä tahansa soittamisen aloittavalla ihmisellä: soitin ja sen soittaminen on vierasta, eivätkä eteen annetut nuotit kerro soittajalle yhtikäs mitään. Aloittelevalta soittajalta vaaditaan pitkäjänteisyyttä ja harjoittelua, eikä monelta kehitysvammaiselta tällaista pitkäjänteisyyttä löydy. (Yle 2016.) Kuvionuoteissa nuotti-informaatio merkitään konkreettisesti muotojen ja värien avulla. Konkreettisen merkintätavan ansiosta soittaminen onnistuu välittömästi, soittaja kokee onnistumisen iloa ja syntyy into ja motivaatio soittamiseen. (Resonaarin www-sivusto 2016.)

Kuvionuotteja voi käyttää kenen kanssa tahansa. Kuten ylen (2016) artikkelin videosta sain huomata, kuvionuottien avulla myös muuten soitto- ja nuotinlukutaidoton aikuinen mieskin osasi soittaa jo melko sujuvasti helppoja melodioita pianolla. Hän kertoi videolla, että oli kerran aiemmin kokeillut pianon soittoa, eikä siitä ollut tullut mitään. Videolla huomasi, kuinka hän yllättyi itsekin huomatessaan, että osaa soittaa tuttua melodiaa kuvionuottien avulla.

Kokisin kuvionuotit erinomaisena eriyttämisen keinona myös muussa kuin erityismusiikin opetuksessa. Uskoisin yleisopetuksessa monen saavan onnistumisen kokemuksia siitä, että voi soittaa muiden mukana. Kuvionuotit helppoine symbooleineen yhdistettynä soittimen vastaaviin kuvioihin, mahdollistavat tämän. Kokeneemmat soittajat ja jo nuotteja lukevat voisivat soittaa nuoteista ja aloittelevammat kuvionuoteista. Näin kaikki pääsisivät osalliseksi yhteiseen soittoon.

Kuvionuoteista en näkisi olevan haittaa kenellekään soittamisen vasta-alkajalle, joten tulen niitä varmasti käyttämään musiikinopetuksessa tukena. Kuvionuoteilla voidaan merkitä vastaava nuotti-informaatio kuin perinteiselläkin nuottikuvalla (Resonaarin www-sivusto 2016). Ja koska soittaja kuvionuoteista soittaessaan käsittelee vastaavaa informaatiota kuin perinteisilläkin nuoteilla, on kuvionuoteista helppo siirtyä myöhemmin myös perinteisen nuotin käyttöön, riippuen toki soittajasta ja hänen valmiuksistaan (Resonaarin www-sivusto 2016).

Tutustuin myös hiukan siihen, miten kuvionuotteja käytetään. Kuvionuoteissa äänenkorkeudet ilmaistaan väreinä ja oktaavialat neljänä eri merkin muotona. Nuotin aika-arvo ilmaistaan kuvion pituutena sekä ylennys- ja alennusmerkit kuviosta lähtevänä nuolena. Tauot on perinteisesti merkitty kuvionuotteihin tyhjillä laatikoilla. (Henriksson 2014, 4–5. Kaikkosen ja Uusitalon 2001 mukaan.)

Resonaarin www-sivuilta löytyi Bassoon ja kitaraan ohjeistusta kuvionuottien käyttöön. Sieltä löytyi myös tiedosto, josta kuvionuottien kuvat löytyvät, eli jonka avulla voi tehdä itse kuvionuotteja kappaleisiin.

Lähteet

Henriksson, P. 2014. Klassisen kitaran opettaminen erityisoppijalle kuvionuottien avulla – opinnäytetyö. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/76807/klassise.pdf?sequence=1

Kuvionuotit johdattavat kehitysvammaiset musiikin maailmaan. Yle 2016. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/03/06/kuvionuotit-johdattavat-kehitysvammaiset-musiikin-maailmaan

Resonaarin www-sivusto. Kuvionuotit. Luettu 15.9.2016. http://www.helsinkimissio.fi/resonaari/kuvionuotit%C2%AE

1. Demo

Ensimmäisen tunnin aluksi taputtelimme rytmejä ja otimme rytmittelyyn mukaan pian nimikierroksen. Huomasin, että rytmien taputtelu vaati minulta jo itsessään keskittymistä, ja kun keskityin myös nimiin, taputtelu vaikeutui. Kun aloimme taputtaa käsiä ristiin, onnistui se vielä yksinään, mutta kun nimikierros osui kohdalleni, tuntui kahteen asiaan keskittyminen jo vaativalta, enkä meinannut pysyä rytmissä. Tämä oli hyvä havainto erityisopettajuuttani ajatellen. Ymmärsin, että joillekin oppilaille tällainen motorisesti ristikkäinen tekeminen tai kahteen asiaan keskittyminen yhtäaikaa voi olla todella haasteellista, ja se on hyvä muistaa sekä osata huomioida opetuksessa.

Jatkoimme laululla, jossa tehtiin samalla myös keholla laulun osoittamia liikkeitä. Pääsin pian säestämään ksylofonilla kolmea soitua käyttäen. Soittaessani havaitsin ainakin seuraavaa:

Voi olla tärkeää saada paljon toistoja, jotta soitto lähtee sujumaan. Ja sen vuoksi lyhyt kappale voi olla hyvä, sillä sen oppii nopeasti. Minulla meni ainakin kolme ensimmäistä toistoa siihen, että katsoin nuotteja taululla, enkä oikein onnistunut soittamaan samaan aikaan. Jos en olisi saanut soittaa kuin pari toistoa laulunpätkän mukana, olisi minulle jäänyt epävarma olo soitostani. Nyt koin onnistumisen tunteen ja muutaman onnistuneen toiston jälkeen pääsin kokeilemaan jo haastavampaa versiota.

Eriyttämisen ymmärsin olevan ainakin ksylofonilla erittäin helppoa, sillä yksinkertaisimman version lisäksi oli useita keinoja saada soittamisesta haastavampaa. Tämä mahdollisuus varmasti ylläpitää edistyneempienkin motivaatiota yllä ja kaikki pääsevät silti soittamaan. Lisäksi on mahdollisuus improvisoida tietyillä sävelillä, joka varmasti onnistuu oppilaalta kuin oppilaalta hyvin, vaikka ei nuottien seuraaminen soittaessa olisikaan vielä sujuvaa.

Yksi huomioni oli vielä se, että on tärkeää antaa oppilaille selkeästi tieto siitä, kuka soittaa mitä ja missä kohdassa laulua. Huomasin ryhmämme olevan välillä hyvin sekaisin, kun vaihdoimme säestäjiä ja improajia lennossa. Lasten kanssa tähän tulee kiinnittää huomiota.

Keskustelimme demolla myös musikaalisuudesta ja sen määritelmästä. Moni kokee olevansa epämusikaalinen pitkälti huonojen koulumusiikin kokemustensa vuoksi. Kuten Lehtonen, Juvonen ja Ruismäki (2016, 33) toteavat, lapseen kohdistuvat negatiiviset arviot ovat tuhoisia ja ne vastaavat moitteita esimerkiksi huonosta käyttäytymisestä. Lapsi toivoo, että häntä ihailtaisiin sen sijaan, että pyydetään olemaan hiljaa. Negatiivinen palaute sekä huonot numerot vahvistavat vastenmielisyyttä musiikkia kohtaan (Lehtonen, Juvonen & Ruismäki 2016, 34), sen sijaan, että musiikki tuottaisi iloa ja onnistumisen kokemuksia lapselle. Lehtosen, Juvosen ja Ruismäen (2016) kirjoitus sai minut ymmärtämään oman palautteenantoni merkityksen musiikinopettajana ja kasvattajana. Pienillä sanoilla voi olla kauaskantoisia seurauksia suuntaan tai toiseen.

Lähteet

Lehtonen, K., Juvonen, A. & Ruismäki, H. 2016. Musiikkirajoitteisuus sukupolvien välisenä siirtotaakkana. Musiikkikasvatus/19:1.